Otin vapaapäivän ja aamusta iltaan kameraa ulkoiluttamaan opastetulle kierrokselle.Bussi ajelutti läpi pohjoisen reilu 500 km puolen vuorokauden aikana. Historiassaan rönsyilevä, hulppean hauska opas/kuljettaja pelasti koko päivän. Onnea oli myös matkassa, sillä aurinko pilkotteli aamusta auringonlaskuun - korkeimman vuoren huipun, Ben Nevis, (1343m) näkee kuulemma vain 16 päivänä/vuosi ja nyt se oli pilviverhoista paljas.
Matka kulki läpi niemimaan vuonojärviä ja vesireittiä nuollen - Forth Willian, Forth Augustus ja sitten jo Loch Ness järvelle lyhyelle laivaristeilylle. Pohjoisen Inverness-kaupungin kautta sitten pimeän tullen takaisin Edinburghiin. Herkulliset historiapalat myöhemmin...
Ensin kumpuilevaa, keväisin kirkkaan vihreää ja kukkaista maisemaa, puuta jäljellä muistaakseni vain prosentti siitä, mitä aikanaan oli. Joissain kohdin en olisi osannut sanoa missä päin maailmaa olen, sillä tuli mieleen Almeriasta Sevillaan vuoristoajelu Espanjassa, Islannin pienet vuoret, Uusi-Seelanti talvi-aikaan, mutta etenkin Irlanti:
Sitten jo varsinaisen ylängön alueelle, jossa ainoa oikea tapa nautiskella on jalkautua päiväksi, pariksi. Tänne on siis palattava mökkilomalle, viikonlopussakin ehtii:
Sitten pakolliset turistikokemukset - Skotlannin ylämaan karjaa, Fish and chips "Regular, large 5.99 pounds", säkkipilli ja linnoja, linnoja, tässä Loch Ness rannalla kohoava Urquhart:
Loch Ness järven maisemat eivät ole hienoimpia vuonoja, mutta auringonlasku palkitsi:
Wiki kertoo alueesta seuraavasti: http://fi.wikipedia.org/wiki/Yl%C3%A4maat